Kirjoitettu Väärään Tarinaan (kaksi versiota)

Minä kasvoin sinua varten
Ja vartuin kasvaakseni sinusta pois
Nyt olen eksyksissä yksinäni
Kuin kirjoitettu väärään tarinaan

TOINEN VERSIO

Viime keväänä minä kasvoin sinua varten
Tänä keväänä vartuin kasvaakseni sinusta pois
Ensi keväänä olen kirjoitettu väärään tarinaan

Sinua Minä En Kumarra

Sama se mitä minusta ajattelet
Aivan sama mitä minusta muille kerrot
Olen oma itseni ja tyytynyt siihen
Nimittele, polje maahan, sylje päälle, satuta
En minä siltikään nöyrry edessäsi

En Välitä Teitä

Tunnen selässäni kaikki tuhannet katseenne
Jokaisen kuiskauksenne kuule kuin huudon
En piiloutua yritä, en peittää kasvojani
Minä vain hymyilen, en teistä välitä

Harhakuvani

Kun unissani kohtaan kaltaiseni
Olen kuvittanut hänet täydelliseksi
Nimennyt maailman kauneimmalla nimellä
Muovannut hänestä jotakin todella erilaista
Luonut itselleni ihanan harhakuvan

Ja vain siksi että saisin tuntea olevani onnellinen

Anteeksi Jo Valmiiksi

Tahdon anteeksi jo valmiiksi pyytää, rakas...

Jos joskus sinua sanoillani satuttaisin
Älä välitä, olen vain itselleni vihainen

Jos joskus sinua teoillani satuttaisin
Älä välitä, olen vain itselleni vihainen

En tiedä mitä tekisin jos sinut sanojeni takia menettäisin
En tiedä mitä tekisin jos sinut tekojeni takia menettäisin

Ethän siis lähde pois ?
Tiedät etten ilman sinua olla vois
Ethän oikeasti lähde pois ?

Tahdon Kertoa Sinulle

En voisi ikinä sinua satuttaa
Vain sinua rakastan
Enkä ikinä voisi luottamustasi pettää
Vain sinua kunnioitan

Olen uskollinen
Olen vain sinun

Synkän Järven Jousenet

Katselen pois lentäviä joutsenia
Ne matkustavat yli synkän järven
Kuljettaen mukanaan surua

Kuulen kuinka ne kärsivät laulaen surullisten säveliä
Näen kuinka ne itkevät vuodattaen surun kyyneliä

Saat Minut Tuntemaan

Tunnen viimeisen kosketuksesi vieläkin ihollani
Sydämeni hakkaa kiivaammin kuin koskaan
Kaikki lempeät sanasi tanssivat mielessäni
Sinä saat minut tuntemaan itseni todelliseksi

Sinut Ja Rakkautesi

Tahdon rakkautesi
Kaksinkertaisena
Tahdon sinun tietävän
Että tarvitsen sinua eniten

Tarvitsen rakkautesi
Tarvitsen sinut

Sinulta Minulle

Kiedo kätesi ympärilleni
Pitele minua rajuin ottein
Kuiskaa korvaani kuinka paljon minua rakastat
Uhraa itsesi minun suojakseni

Kuin Räsynukke

Jos minä olisin joku toinen
Valehtelisitko sinä silti noin kauniisti ?

Leikkisit tunteillani kuin räsynukella
Väsymättä runnoisit hentoja raajojani
Lopulta hylkäisit loppuunkulutettuna
Hyväksikäytettynä

Arpinen Melankolia

Enhän minä ole edes kaunis
Niin kuin tähdet taivaan
Enhän minä osaa edes rakastaa
Niin kuin moni muu

Hukuttautuisin vihaani
Jos sillä olisi jotain merkitystä

Mutta huolisitko minut vierellesi
Edes hetkeksi pieneksi
Vaikka tiedän sen olevan turhaa ?

Hetki Totuutta

Käänsin selkäni sinulle
Olin hiljaa vaikka olisi pitänyt huutaa
Yritin unohtaa kaiken
Myös olemassa olosi

Minä vain lakkasin välittämästä

Langennut

Maa jalkojeni alla vajoaa
Se imee minut syliinsä pimeään
Kylmään kaipuuseen

Helmenvalkoiset siipeni repeytyvät irti
Polttavat raapaleet vuotavat selässäni

Vajoan yhä syvemmälle pimeyteen

Tunnen kipua käsissäni
Maa runnoo minut mustelmille

Kylmyys hivelee jalkojani
Valo heikkenee ja katoaa lopulta

Silloin...

Silloin kun et ole luonani
Täyttää minut pelkotila
Pelkotila siitä mitä teet tai ajattelet

Ole Minun

Rakastan sinua koko olemuksellani
Kaikilla sanoillani ja ajatuksillani

Älä koskaan lähde luotani
Pysy vierelläni viimeiseen asti
Kun vain hetki aikaa on
Lupaa ettet unohda minua

Sinun Vuoksesi

Uhraisin itseni, jos niin voisin pelastaa sinut
Riistäisin henkeni, jos niin saisin sinut takaisin
Sillä ilman sinua olen voimaton
Kuten enkeli revityin siivin

Tekisitkö Nämä Vuokseni ?

Suutelisitko minua hyvästiksi, jos joutuisin lähtemään ?
Olisitko elämäni rakkaus, joka saisi minut hymyilemään ?
Pitäisitkö kädestäni kiinni, kun kävelisimme alla tähtien ?
Kantaisitko surua puolestani, jos itkisin väsyen ?
Tahtoisitko jakaa kanssani maailman, jos kertoisin rakastavani sinua ?

Pelkään

Rakas,
Pelkään kadottavani sinut jos sulkisin silmäni
Pelkään päästää irti, koska luulisin menettäväni sinut

Sinä Olet

Olet aamuni ensimmäiset auringonsäteet, jotka saavat minut havahtumaan todellisuuteen
Olet päiväni viileä pohjoistuuli, joka koskettelee minua hiljaa
Olet iltani laskeutuva pimeys, jonka kanssa tahtoisin nukahtaa
Olet yöni tähdet, jotka valvovat kanssani odottaen huomista

Totuutta Kohti

Ei ole helppoa elää valheessa sillä kuitenkin lopulta joutuu katsomaan totuutta silmiin.

Satyria

Rakastuminen on itsensä ajamista itsemurhaan.